Viilenevässä ilmassa
soi
epävireinen piano
kuin kadotettu nuoruus
särähtää
soi kauan
vaimentuen
Sarjassa genoveevan kokeilevaa runoutta.
Sinisessä illassa
soi sävel ja irrottaa kielet
kanteleesta
vanha balalaikka seinällä
kielettömänä
kuin naakat kellotornissa
kuuntelen joskus
kun e-kieli vingahtaa
epätoivoisesti
perintösoittimessa
sitä toivottomuutta
kannan itsessäni
kunnes karistan pois.
Kommentit