maanantai, 18. tammikuu 2010
Oodi yksinäiselle puulle
Sulosilmusi nuo
mun mieleeni tuo
jotain kaunista niin
ja herkkääkin
kasvat suureksi niin
että sun latvuksiin
paljon on matkaa
juureltasi
saan kai halata sua
se lämmittää mua
ja toivoa antaa
elämääni.
Tällä osallistun runokilpailuun Luovuutta- blogissa.
Juhlallinen, vaikkakin paatoksellinen, rallattaa voi tai vakaana soi.
Muuta ei nyt syntynyt.
Raivoriina
Oh-show-tah Hoi-ne-ne
Sinun lapsesi eivät ole
sinun lapsiasi,
he ovat itsensä
kaipaavan elämän
tyttäriä ja poikia.
He tulevat sinun kauttasi
ja vaikka he ovat
sinun luonasi,
he eivät kuulu sinulle.
Voit antaa heille rakkautesi,
mutta et ajatuksiasi,
sillä heillä on heidän
omat ajatuksensa.
Voit pitää luonasi heidän
ruumiinsa, mutta et
heidän sielujaan, sillä
heidän sielunsa
asuvat huomisessa,
jonne sinulla ei ole pääsyä,
ei edes uniesi kautta.
Voit pyrkiä olemaan
heidän kaltaisensa,
mutta älä yritä heistä tehdä
itsesi kaltaista,
sillä elämä ei kulje
taaksepäin eikä
takerru eiliseen.
Sinä olet jousi
josta sinun lapsesi
lähtevät kuin elävät nuolet.
Kun taivut jousimiehen
käden voimasta,
taivu riemulla.
Runoutta. Kommentteja yhteiskunnasta, feminismistä, politiikasta,lapsista. miehistä, naisista.Uusperheellinen, kahden pojan äiti.Ikuinen opiskelija ja yhteiskunnallinen aktivisti.
Kommentit