Lapsikin oli koulussa tänään, luokkansa kanssa laskettelukeskuksessa. En ole nähnyt häntä vielä, sännännyt kotiin tultuaan ulos kavereiden kanssa.

Jospa hän ei yksinkertaisesti jaksa olla koulussa joka päivä. Nuorempana hän oli illat ja viikonloput kotona enimmäkseen, nyt on tullut kavereiden kanssa menemisiä enemmän ja ulkoilua ja urheilua lisää., Jospa hänen siteokykynsä täyttyy. Tiedäpä sitä sitten.

Luin netistä jotain asperger- kyselypalstaa. Siellä asiantuntija vastasi yhden huolestuneen vanhemman kyselyyn juuri sen suuntaisesti, että lapsen ahdistusta voi lievittää sillä, että on välillä kotona. Olen joskus pohtinut, että jospa se kotona olo ei olekkaan sinänsä motivaation puutetta, tai pelkkää masennusta, vaan tapa säädellä stressiä ja sosiaalisten tilanteiden mukanana tuomaa ahdistusta.