James Lovelock:
Gaian kosto. Miksi Maa-planeetta taistelee vastaan – ja kuinka voimme vielä pelastaa ihmiskunnan

Saatesanat

Luin suurella mielenkiinnolla Lovelockin uusimman kirjan suomennoksen. Teksti oli sujuvaa ja tuoretta. Teos on erittäin mielenkiintoinen, vaikka en olekaan kaikesta samaa mieltä.

Oma tutkimusalani on aerosolit–pilvet–ilmasto, ja olen vuosien mittaan törmännyt Lovelockin nimeen eri yhteyksissä varsinkin puhuttaessa biosfäärin ja atmosfäärin välisten takaisinkytkentöjen suuruudesta ja merkityksestä. Lovelockin merkittävin panos ilmakehän aerosolien tutkimuksessa on hänen osuutensa ns. CLAW-hypoteesiin (Charlsson, Lovelock, Andrea ja Warren), joka esitettiin Nature-lehdessä 1987 ja johon tieteellisessä kirjallisuudessa on yli 1400 viittausta. Hypoteesin mukaan meren levien lisääntyminen lisää yhteyttämistä, minkä sivutuotteena ilmaan pääsee DMS-nimistä yhdistettä. Tämä hapettuu ilmassa rikkihapoksi ja muodostaa aerosolihiukkasia sekä myöhemmin pilvipisaroita. CLAW-hypoteesin seurauksena on ollut useita meriä ja ilmakehää koskevia tutkimusohjelmia, joihin on osallistunut lukuisia tutkimusryhmiä, muun muassa johtamani ryhmä Helsingin Yliopiston fysikaalisten tieteiden laitokselta.

Lovelock on kokonaisuutena ottaen merkittävä tiedemies. Hän on julkaissut yli 200 vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia, ja näistä yli 40 Nature-lehdessä, joka on Sciencen ohella maailman arvostetuin tiedelehti.

Lovelockin kokonaisvaltaiset ajatukset ovat viimeisten 20 vuoden aikana muovanneet merkittävällä tavalla ymmärrystä maapallosta kokonaisuutena sekä viitoittaneet suuntaa, johon tieteen on edettävä, jotta kokonaisymmärrys edelleen lisääntyy.

Markku Kulmala

Kirjoittaja on Helsingin yliopiston fysiikan professori ja akatemiaprofessori. Hän johtaa kotimaista ja pohjoismaista ilmakehätutkimukseen liittyvää huippuyksikköä.