Olen kauan aikaa miettinyt, mitä oikeastaan tarkoittaa termi syrjäytynyt. Kun joku on syrjäytynyt, täytyy olla olemassa jotain, mistä on syrjäytynyt. Omasta elämästäänkö? Yhteiskunnasta? Millaisesta yhteiskunnasta? Suvusta? Perheestä?

Dialogi- lehdestä löysin Stakesin hahmotelman syrjäytymisen määritelmäksi.

Syrjäytyminen työstä, syrjäytyminen asumisesta, syrjäytyminen kulutuksesta (köyhyys) ja itsenäisestä toimeentulosta, perheiden itsenäisen selviytymisen ja lähiyhteisöjen tuen vaarantuminen ja osallisuuden ja turvallisen elinympäristön puuttuminen.

Mutta tarkastellaanpa määritelmää hieman lähemmin.

- entäpä, jos ideologisista syistä ei halua tehtä työtä, ei halua olla mukana pönkittämässä kapitalistien valtaa, ei suostu myymään itseään, ei henkeään eikä ruumistaan. Joku sanoisi sosiaalipummiksikin, joku anarkistiksi, mutta onko x syrjäytynyt omasta elämästään?

- samoista syistä h ei halua kuluttaa, ei halua lihottaa kapitalistin kukkkaroa eikä leveää takamusta, on elämäntapaköyhä, elää dyykaamalla, kierrättää, kenties kasvattaa juureksia ja yrttejä elääkseen terveemmin: mistä h on syrjäytynyt?

- on asukas f, joka ei suostu asumaan kuin teltassa, f ajattelee, että terve raikas ilma pitää terveenä pidempään, ei tarvitse omistaa mitään eikä ole huolta kuin teltan pystyssä pysymisestä, talvisin f saattaa liftailla pitkin Eurooppaa,kenties pysähtyy oliivitarhalle poimimaan puun alle levitetyltä kankaalta oliiveja ja saa palkaksi pari lanttia: luuseri vai kulkuri, joka hallitsee oman elämänsä?

- perhe g paheksuu poliitikkojen vallankäyttöä eikä hyväksy ökyrikkaiden elämäntapaa, perhe elää erillään, pari tuttavaperhettä kannattavat samaa ideologiaa, ystäviä on siis muutama, sukuun ei olla yhteydessä eikä äänestetä. Ollaan tietoisesti valittu itsenäinen tie, joku sanoisi syrjäytyneeksi, perhe g taas itsenäiseksi ajattelijaksi, oravanpyörästä hypänneeksi sisäistä eheyttä rikkautena pitäväksi itseään mainitsee.

Entä absoluuttisessa puutteessa ja köyhyydessä elävät, joilta sairaus, työttömyys, hoitamaton lukihäiriö tai vaikea ADHD on vienyt kyvyn elättää itsensä, mutta jotka mielellään olisivat töissä, edes osan ajasta. Ovatko he syrjäytyneitä? Eivät ole, vaan syrjäytettyjä.

Heidät on heitetty marginaaliin, koska uusi luokkayhteiskunta kaipaa A- luokan kansalaisten vastakohdaksi alempaa luokkaa. Ja kun torppareita tai orjia ei enää ole (paitsi pankin torpparit, toisen kirjoituksen aihe), on kehitetty mekanismit, jotka syrjäyttävät osan porukasta. Näin ylä- ja keskiluokalle riittää valinnanvaraa työpaikkojen, virkojen, kaiken maailman yhdistysten johtopaikoilla, hyvä koulutuskin taataan kun liian moni ei taistele samoista kouutuspaikoista.

Vankiloihin tuupataan osa porukasta; sekin on tavattoman helppoa, kun tiedetään että noin 80 % vankiloiden asukeista on lukihöiriöisiä taustaltaan. Ei siis edes tarvitse tehdä mitään, syrjäyttämien on automaatiota.