Tänään joku sanoi, että kasvoistani huomaa että olen onnellisempi kuin ennen.

Hmmm, onko onni sellainen asia että sen voi havaita? Kai sitten. Kun se kerran näkyy.......Esse est percipe mutta myös onnellisuus...... no joo, oleminen on havaituksi tulemista. Kukapa voisi Muumipeikon Ninninä ikänsä elää vaikka moni haluaisi.

Kirjoitin lällyn rakkausrunon tänä iltana ja lähetin sen aviomiehelleni, tekstarina. Hänestä se oli kaunis. Tässä vaiheessa, kun avioliittoa on kestänyt puolitoista kuukautta, kaikki toisen tekemä on kaunista. Ei sen puoleen......Suurta runoilijaa ei tällainen riimittely tarvitse, mutta hauskaa se on. Aikoinaan rentouduin lukemalla dekkareita, nyt varmaankin riimitellen.

                        Rakkaus ei oo syötävää, sitä ei voi myydä.
                        tulee jos on tullakseen, vaikk ei edes pyydä.

Ihan niin kuin Jäätteenmäen tilaamatta tulleet faksit. Rakkaudesta tosion on pidemmäksi aikaa iloa.