Runoni syntyy, elää arjesta
nostaa kynttilänsä vakan alta
ja piirtää jälkensä peiliin

valkeaan paperiin, blogiini,
verkkokalvoillesi, bittiavaruuteen.

Kirjainten kuvajainen palaa takaisin
muuttaa minut toiseksi, peilaa
arkeni ja runoni muotoja

ja minussa kasvaa jotain.