Tietokoneen näppis kolistelee
esikoiseni suttuisen oven takaa
hiljaisena iltana ajatuksiini
lopettaisi melun
antaisi minun olla
vaipuisin unelmiiin
tai kuvitelmiin elämästä
jota ei voi olla, kenties
nyt havahdun
kävelen askelet sängystä keittiöön
ja täytän tiskikoneen.
Unelma onnesta hukkui
joskus likapyykkivuoreen
tuoksuun maitotahroista
keittiön matolla.
Kommentit