Jalkani alla
kuuma asfaltti
vaatii
kulkemaaneteenpäin
nousee askel
polttaa kuohuva polkupeukalo pystyssä - kuka pelkää liftaria
katseet
- kääntyvät pois kohdallanikukaan ei edes hiljennä vauhtia
ote kirpoaa rinkan hihnalta
tien pientareelle ulottuu
matkani mummolaan.
Mikko Moilaselta sain kolme sanaa runoon, sanat olivat asfaltti, kuohuva, ote.
Runossa kuvaan lapsuuteni reissuja mummolaan, mikä minulle edusti turvaa ja jatkuvuutta, rauhaa ja hiljaisuutta.
Kommentit