No tulpa genoveevallekkii muutama päevä rauhoo
ei lennä ilimassa tuollii, laatasta, ei soppakauhoo
ku se nuorimmainen otti ja lähti jonnehhii poikkeen
ja miehä het siihen rätkäätin että sehän on ihan oikkeen
ku se protuleiri suattaa anttoo siullekkii uutta mietittävvöö
ja tälle äet-rukalle joittain hetkkii mikä on merkittävvöö
ku suap raahassa olla ja naattii kun on poikanen poissa
vaik on se tuas kiva ku se takas tulloo ja on äitisä koissa.



Tällaista kirvoitti Genoveevalle tämä aamu: eilen vein nuorimmaisen Prometheus-leirille ja nyt vanhemman kanssa kaksin. On tämäkin, joku ajattelee, äiti nauttii kun lapsi on poissa. Mutta hyvissä hoivissa siellä kyllä, ja luultavasti kasvaa henkisesti huikeasti kun ei Genoveeva-mamma ole paapomassa ja siloittelemassa päivän kulkua.