Blondit autoilee

- tää on lainattua, en nyt ite keksinu mitään. Paitsi runotorstain runo tulee jossain vaiheessa.

 <?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Pamela, Linda ja Doris tulevat autolle.

Linda: Voi ei, tässä tuulilasissa on taas tällanen lappu. Tämä on jo kolmas tänään.

Pamela: Ne on jotain joutavia mainoksia. Pistetään se tuohon viereiseen autoon.

Linda: Laita nää loputkin laput siihen, niin mä pääsen niistä eroon. Sitten
lähetään, tytöt. Oops, mikäs siellä rysähti?

Doris: Mä luulen, että sä peruutit tohon takana olevaan autoon Siinä
peruutuspeilissä on varmaan jotain vikaa. Mulla oli ihan sama juttu
viimevuonna.

Linda: Hyvä, että se selvis. Mä oon ihmetelly, miks mulle käy joka kerta
Prisman parkkipaikalla tälleen. Huomenna mä otan peilin mukaan ja vien sen huoltoon.

Pamela: Ota samalla öljytikku mukaan ja vaihda se uuteen.

Linda: Minkä takia? En mä ole ikinä tullut ajatelleeksi, että se pitäis vaihtaa.

Pamela: No sen verran mäkin tiedän autoista! Öljytikut kuluu nopeesti. Ne ei
sitten enää yletä öljyyn ja sä et tiedä, miten paljon sitä on.

Doris: Kyllä autot on sitten hankalia kapistuksia. Mutta mä oon kyllä
edistyny kovasti niiden kanssa. Mä saan meidän Mersun ajetuksi talliin jo
melkein kokonaan.

Linda: Hitsi, nyt rupee satamaan lunta! Lumisateessa on tylsää ajaa. Ja
tässä autossa ei kuulemma pala edes jarruvalot.

Pamela: Sun pitää ostaa ens kerralla punaista öljyä. Sitten näkyy jarruvalot
ja vilkut paremmin.

Doris: Esko sanoo mulle aina, että jos lumisateessa ei nää ajaa, niin on
parasta seurata lumiauraa. Sitten kerran mä aloinkin seurata yhtä lumiauraa,
kun pyrytti niin sakeesti. Mä seurasin sitä varmaan tunnin verran, kun se sit pysähty ja se kuski tuli kysyyn, et mikä mulla oli hätänä. Se oli saanu aurattua Citymarketin parkkipaikan ja oli sit menossa Prisman parkkipaikalle. Oli se hyvä, et mä sain selville, missä mä oon.

Pamela: Toi on muuten hyvä neuvo.

Doris: Prismasta puheen ollen mä kävin eilen siellä etsimässä Eskolle
joululahjaa. Se haluais sellaset autoilijan hanskat. Myyjä kysy, mikä Eskon
numero on ja onneks mä muistin, että se on HFK-766. Mutta kyllä oli surkee
valikoima, kun en mä sit kuitenkaan löytänyt oikeeta kokoo.

Linda: Kauheeta, hiljennä vähän! Nyt oltiin vähällä ajaa tuon rekan kylkeen!

Pamela: Linda, sinähän olet itse ajamassa!

Linda: Ai niin olenkin! Miten mä en yhtään huomannut! Tossa on muuten poliisi. Kai mun pitää pysähtyä.

Blondi-Poliisi: Jaaha päivää, saiskos sitten ajokortin ja rekisteriotteen.

Linda: Mikä se sellanen kortti on? Täällä olis kirjastokortti, pankkikortti, synttärikortti Eskolta ja sulta, Doris.

Blondi-Poliisi: Se on kortti, josta löytyy sun kuvasi.

Linda: Tässä on mun kuva (antaa peilin).

Blondi-Poliisi: Ai anteeksi! Olisitte heti sanonut, että olette poliisi, niin en olisi pysäyttänyt teitä! Hyvää matkaa!

Linda: Kiitos samoin! Olipa mukava poliisi!

Doris: Mullekin sattui viime viikolla tosi ihanat poliisit. Ne pysäytti mut ja sanoi, että ne kuvasivat minut kun ajoin ylinopeutta. No mä tietysti pyysin, että ne lähettäis mullekin niitä kuvia, jos ne onnistuis. Ja ne kirjoittikin heti mulle laskun mukaan.