Viime päivinä lehdet ovat kirjoitelleet naispappeudesta. Monet naispapit ovat ottaneet esille tämän luterilaista kirkkoa kuohuttaneen kysymyksen ja alkaneet vaatia oikeuksiaan hoitaa työtään siinä missä miespuoliset kollegansa.

Miksi naispappeus on vaikea hyväksyä? Moni muu asia kirkoissa on muuttunut, miksi tässä eletään aatamin aikuisesti? Miksi jotkut kovin näkyvästi ja kuuluvasti estävät naispapeilta oikeuden omaan työhönsä ja kutsumuksensa noudattamiseen?

Valta lienee yksi syy yrittää pitää pappeus miesten käsissä. Vallalle ei haluta lisää jakajia, ja jos oma maailmankatsomus luokittelee naiset alempiarvoisiksi olioiksi, ei heitä haluta saarnastuoliin laskea. Yhteiskunnassa ei myöskään suostuta antamaan naisille antaa tasaveroista asemaa, vaikka on toki naispappeudella kannattajansakin.

Seksuaalisuus on yksi asia, mikä varmasti vaikuttaa asiaan. jos miesparka ei hallitse seksuaalisuuttaan, pannaan ruotuun nainen: pois saarnastuolista, etteivät himot herää.

Olisiko status ja raha-asiat kolmas syy? Pappeja on arvostettu yhteiskunnassamme ja heillä voi olla ymäs taloudellista valtaa työnsä puolesta, ainakin kirkkoherroilla.

Näitä asioita pohditaan mm tämän linkin takana.

Genoveeva on kirkosta eronnut, talttumaton tasa-arvon kannattaja ja tässäkin asiassa naispappien kanssa yhtä mieltä.