Väistämättä tämänkin päivän jälkeen
on sanaton aamu kun nousen
yöni syvyydestä.

Miten paljon onkaan iloa
ja turhia murheita

vuorotellen juoksevat
toisiaan ottavat koivesta

yhdessä ja erikseen
nauravat ääneen


Tulipa aika hassu runo, tuollainen fiilis nyt.