Kommenteissa oli maininta, että jotkut lapset ja perheet ovat opettajien jne hampaissa.
Niinpä.
  • Tässä yksi tapaus. Kuvaan ihan lyhyesti.
  • Lapsellani havaittiin lukihäiriö ekalla luokalla.
  • Jokaisesta lukiopetustunnista sain tapella koulun kanssa, ei olis kuulemma tarvinu.
  • Lapseen suhtauduttiin kuin häirikköön koko alakouluajan ja yläasteellakin alkuun.
  • Lapsi inhosi koulua suurimman osan lapsuudestaan, ja eli valtavissa jälki-istuntokierteissä.
  • Yläasteen luokanvalvoja huomasi lapseni hyvät ominaisuudet, ja sai lapsen menetystä itsetunnosta aimo osan palautettua.
  • Posiiivinen kannustus oli avainsana.
  • Nyt lukion alkutaipaleella hänelle tehtiin lukihäiriötesti uudelleen, opon ohjauksesta ja poika itse osasi kertoa, että ollut aiemmin ongelmia.
  • Juuri niissä asioissa, joissa hän olisi kouluaikana tarvinnut tukea, eikä negatiivistä palautetta, on kyse oppimista häiritsevästä lukihäiriöstä.

Olenko "ilkeä äiti" jos laitan viestiä kouluun näin jälkikäteen? Lastani se ei auta, mutta jos jatkossa joku toinen lapsi saisi parempaa kohtelua.

Laitan tän viestin sekä Genoveeva että Genoveevan kasvatus- blogiin.
On sen verran tärkeää viestiä kaikille. Pitäkää lastenne puolta. Kukaan muu ei sitä tee.