Yhärin tarinaa
(termi lainattu Eveltä)

Sain Even blogista ajatuksen tän päivän yh- kirjoitukseen.

Kun aikoinaan muutin tähän kaupunkiin lapset ja koira kainalossa, sain päivähoitopaikan 7 km päästä kotoa, paikasta jonne pojat oli pakko viedä autolla. Muuten olisi tullut 14 tunnin työpäivä lapsille, ainakin. Olin töissä n 50 km päässä kotoa ja päivähoitopaikka  ei ollut bussireitin varrella.

No, autoni särkyi ja joutui telakalle viikoksi. Ei ollut rahaa vuokra-autoon. Mikä neuvoksi.

Tässäpä tätä neuvokkuutta:
-         yhtenä iltana työkaveri tuli mulle yöksi, ja aamulla viestiin lapset hoitoon
-         toisena iltana työkaveri lainasi autonsa mulle, ja homma hoitui
-         yhtenä iltana lasten isä –pitkin hampain kun ei ollut hänen vuoronsa - vei lapset tarhaan ja taisi hakea kerran pois
-         työpaikalta esimieheni lupasi minulle yhdeksi illaksi ja aamuksi kotiin pakettiauton, mikä oli vastoin virallisia ohjeita
-         en muista pidinkö jonkun vapaan vai veikö exä maanantai-aamuna pojat hoitoon vai hakiko perjantaina 

Kun otin episodin jälkeen yhteyttä kaupungin päivähoitotoimistoon,  minulle vastattiin, että ei päivähoitopaikkaa voi vaihtaa. Kysyin, että maksaako kaupunki taksimaksut, jos auto taas särkyy, ja voiko kaupunki olettaa, että yksinhuoltajalla, pienituloisella, on ajokelpoinen auto, Kuulemma voi. Olin juuri suunnittelemassa kirjelmää lääninhallitukseen., kun ilmeisesti naapuruston sosiaalilautakunnan jäsen, nainen,  käytti vaikutusvaltaansa ja sain pojat kodin lähelle tarhaan.

Toinen tarina: lapsi putosi kyseisessä päiväkodissa (tönäistiin) alas liukumäen päältä. Sai aivotärähdyksen, Hoitajat eivät vieneet sairaalaan, vaan soittivat minut paikalle 50 KILOMETRIN PÄÄASTÄ, tunnin päästä olin paikalla. Vein lapsen sairaalaan, sitten kotia, lapsi nukkui, kannoin hänet naapurin sohvalle siksi aikaa, että sain haettua nuoremman tarhasta. Sitten lapsi kotiin ja yö odotellen, tuleeko pahoja oireita. En muista, miksi en heti hakenut nuorempaa tarhasta, oisko ollut vielä iltapäiväunillaan tai jotain muuta,

Kiitos naapurille, jolla on myös kokemusta yh- äitiydestä.

Kun taas jaksan,. niin kirjoitan, millaista on hakea lääkärintodistusta oksennustaudissa olevalle nelivuotiaalle, että voisi olla sairaslomalla lapsen vuoksi, kun mukana on kitisevä kaksivuotias.

Eipä sillä, kyllä tässä yh -äidin hommassa oppii organisoimaan ja järjestelemään.