Raskasta ja keveää

Lasten kanssa arjen jakamisessa on ollut raskasta

  • kun makaasin oksennustaudissa kykenemättä edes kävelemään ja syöttämään lapsiani
  • kun ei ole ollut rahaa ostaa edes jalkapalloa

  •  kun menee hermot kun lapset eivät mene nukkumaan

  • kun on yksin iltaisin eikä ole ketään jakamassa hankalia hetkiä, jakamassa vastuuta

  • kun olin 40 asteen kuumeessa ja pitäisi silti pestä lapsen farkut

  • kun lapsi ei suostu lähtemään kauppaan vaikka viimeisistä lenkkareista putosi pohja

  • sydämeen sattui, kun poika kirjoitti kouluaineeseen, että äiti on muuten ok mutta ei saisi huutaa niin paljon

Iloa on ollut paljon

  • lapset ovat oppineet laittamaan ruokaa itse ja käymään kaupassa hyvin nuorina

  • kun ystävä lahjoitti pojaltaan ylimääräiseksi jääneen jalkapallon ja poikani iloitsi siitä

  • kun poika sanoi kunnioittavansa vanhempiaan , koska olemme hänet kasvattaneet sellaiseksi

  • kun huomaan pojan arvostavan työtäni arkemme hyväksi

  • kun olen saanut työkaverit, jotka tukevat minua ja perhettäni suhtautumalla kannustavasti

  • lapset ovat laittaneet minullekin ruokaa ja saan maistaa kaikkia heidän paistoksiaan

  • itse tehdyt kortit ja runot ovat hellyttäviä, esim. äitipäiti äiti päiti päi. Liikutuin suunnattomasti aikoinaan runon saadessani.

  • kun kelpaan poikien ja heidän kavereidensa kuskiksi: sellaiseen hommaan ei ketä tahansa oteta
  • kun vanhempi poikani jo pari vuotta sitten ilmoitti pesevänsä vastedes vaatteensa itse ja aika ajoin vaihtaa lakanatkin sänkyynsä