Nälkäiset ruumiit


takertuneina toisiinsa


läähättävät katulampun valossa


anopinkielen hymyillessä


vanhenevan vartalon halulle.

Jaa, mikä tässä on odotusta, se varmaankin, kun toivo ei koskaan kuole. On vaikea lakata odottamasta, kai se on osa ihmisenä olemista. Unelmointi. Odotus.

Tämä on mukana runotorstain odotuksessa.