Yh- äidin yksi harvoista tämän vuoden lepopäivistä on päättymässä. No, en ihan yksin koko päivää ollut, ystävä kävi saunomassa ja tein ruokaa, ja kateltiin leppoisasti telkkaria, mikä on harvinaista minulta.
Nämä yksin olemiseen saadut päivät ovat ihania. Seuraavaa saa taas odottaa, mutta tankki ehtii kummasti täyttyä yhdessäkin vapaassa päivässä ja yössä. Ei tartte häätää junioria nukkumaan eikä taistella koneella roikkumisesta. Nyt uppoudun dekkarin kanssa sänkyyn ja pian kuuluisi kuorsaus jos kuorsaisin ja jos olisi kuuntelija, joka todentaisi moisen ilmiön. Sillä eihän sellaista ole mitä ei näe vai miten.......