Syksyn harmaus valuu ylleni
kuin vesi ikkunaruutuni takana
jähmeänä ja viileänä
pudottaa minut
kuin lehden makaamaan
suonet rapistuen nurmikolle

Kohti talvea rapistellen
kuivunut ihoni kuin rusinat
Sisilian auringossa
kylmyys parvekkeen oven takana
sulkee lämmön sisääni
ja hengitän hiljaa illassa
kuin venyneen kitarankielen
vaimeneva helähdys.