Kapea polku kipittää hangella kohti pensasta
isä, äiti, viiksekkäät ja viisi kesän poikasta,
kulkeneet perä perää hakemassa sapuskaa
mutta voi, te pienet, kissa huomatkaa!
Tuo peto teitä vaanii, himoaa ja kyttää
pian tassullansa pienimmäisen lyttää.
Saa siitä itsellensä sapuskaksi hiiren karvaa
mutta mistäs katti uuden jekun arvaa
kas koloon loikkaa pennut, emo, isä suuri
kun tassu ilmassa ja kita auki, suuri
on katillamme tällä joka ymmärtää
ottaa takapakkia ja kovin häpeää
kun ahneuttansa meinaa hiiren tappaa
nyt sijaan kupiltansa murun nappaa.