On se tuas niin kivvoo olla tiällä
etennii tämmösellä kostteella siällä
perunnoo keittee ja soosia läskistä
jiäp jätteeks kuorta, kiljuuko mäskistä
tekis vai heittäs roskiihen sekkaan
no pianpa sen piätöksen itekssein kekkaan.

Kokonaenen lauma koeria on alla sängyn
mut mitteepä niistäkään ennee vängyn
arvata suattaa, sieki tiijät ett pölyä
on koirat, eikä hirvveesti siellä ne mölyä

vaikka huutasin niille suorana kurkku
niinku vanahempi poekani, mikä lie murkku.

Kotoista tän huushollin elo on kyllä
ei siihen jokkainen immeinen yllä
me pietään hauskoo ja kerrottaan vitssii
eikä oo verhoissa, liinoissa pitssii
kotoista on kumminnii tiällä aena
eikä turha motkotus mieltäni paena.

        Osallistuu Runotorstaihin  kodikas, kotoinen- teemalla